9. toukokuuta vietämme Eurooppa-päivää, joka muistuttaa meitä siitä, miten tärkeää on rakentaa maailmaa yhteistyön, rauhan ja yhtenäisyyden varaan. Tänä vuonna päivä on erityinen: on kulunut 75 vuotta Schumanin julistuksesta, joka loi perustan Euroopan yhtenäisyydelle ja yhteiselle tulevaisuudelle.
Schumanin julistus oli rohkea visio ajasta, jolloin maat ja kansat valitsisivat aseiden sijaan yhteiset pöydät, sopimukset ja tavoitteet. Tuon vision pohjalta on syntynyt Euroopan unioni, mutta samalla se kutsuu meitä jokaista pohtimaan, mitä yhteistyö ja yhtenäisyys merkitsevät arjessa – myös paikallisella tasolla.
Minulle Eurooppa-päivä on muistutus siitä, että rauhan ja vakauden ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä ja sitoutumista. Nämä arvot eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan ne rakentuvat luottamuksesta, kuulluksi tulemisesta, osallisuudesta ja yhteisistä tavoitteista.
Yhteistyö ja yhtenäisyys eivät ole vain suurten päättäjien työtä – niitä rakennetaan myös kouluissa, päiväkodeissa, oppilaitoksissa, harrastuksissa, kyläyhteisöissä ja kunnissa. Meidän tehtävämme on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa mahdollisuuden kasvaa, oppia, löytää omat vahvuutensa ja kokea kuuluvansa yhteisöön.
Koulutus ja osaaminen ovat avaimia tulevaisuuteen. Ne ovat myös rauhan ja demokratian vahvimpia tukipilareita. Kun nuoret saavat laadukasta kasvatusta ja koulutusta, heille avautuu mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä, yhteisöönsä ja laajemmin koko Euroopan suuntaan.
Eurooppa-päivä muistuttaa minua siitä, että olemme kaikki osa suurempaa tarinaa – tarinaa, joka jatkuu vain, jos pidämme huolta toisistamme, rohkenemme tehdä yhteistyötä ja arvostamme erilaisuutta.
Yhdessä olemme enemmän. Yhteistyö, rauha, yhtenäisyys, koulutus ja osaaminen ovat tulevaisuuden perusta.
Minulle tämä työ konkretisoituu joka päivä siinä, kun saan olla mukana kehittämässä kasvatuksen ja koulutuksen mahdollisuuksia paitsi siviilityössäni yrittäjyyskasvatusverkoston toiminnanjohtajana myös luottamushenkilönä omassa kunnassani. Kun näen lapsen innostuvan oppimisesta tai nuoren löytävän omat vahvuutensa, muistan, miksi koulutus ja osallisuus ovat niin arvokkaita – meille kaikille, koko Euroopalle.
Hyvää Eurooppa-päivää!
Tuusulan kasvatus- ja sivistyspalveluissa on vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana tapahtunut paljon. Kasvavat lapsimäärät, tuen tarpeen lisääntyminen ja palveluiden kehittämistarpeet näkyvät paitsi arjessa, myös taloudessa. Osavuosikatsaus maalaa kuvan palveluista, jotka kantavat suurta vastuuta – ja samalla rakentavat tulevaisuutta.
Varhaiskasvatuksessa kasvua ja kehitystä
Lapsimäärät ovat nousussa, ja kunnallisessa varhaiskasvatuksessa oli maaliskuun lopussa jo yli 1700 lasta. Tilannetta helpottavat palveluohjauksen kehittäminen ja uudet välineet, kuten Power BI -koontinäyttö. Haasteita aiheuttavat sisäilmaongelmat, joiden vuoksi useita päiväkoteja toimii väistötiloissa.
Palvelusetelin korotusta valmistellaan, jotta saadaan lisää yksityisiä tuottajia tasapainottamaan kysyntää. Taidepedagogiikkaa hyödynnetään erityistuen tukena, ja sen asemaa vahvistetaan vakinaistamalla tehtäviä.
Oppimisen ja opetuksen tuki nousussa
Erityisen ja tehostetun tuen tarve kasvaa. Ryhmiin tarvitaan lisätukea, ja Rykmentinpuiston kouluun avataan uusi autismiryhmä. Yläkoulun tukirakenteita uudistetaan, ja lisäresursseja osoitetaan erityisesti koulunkäynninohjaukseen ja mielenterveyden tukemiseen. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä on kasvussa ja tuo lisähaasteita resurssointiin.
Oppimisen tuen vahvistaminen näkyy myös opetussuunnitelmatyössä, jossa panostetaan yksilöllisiin oppimispolkuihin ja vahvoihin perustaitoihin. Lakimuutokset ja lisätuntien kohdennus erityisesti kolmosluokkalaisille tukevat tasa-arvoista koulutusta.
Terveet ja turvalliset oppimisympäristöt
Riihikallion ja Rykmentinpuiston koulut valmistautuvat avaamaan ovensa syksyllä 2025. Uusien koulujen suunnittelussa on painotettu pedagogista muunneltavuutta ja terveellisiä tiloja. Samalla olemassa olevien koulurakennusten sisäilmaongelmiin puututaan aktiivisesti.
Kansainvälisyyttä ja lukiokoulutuksen kehittämistä
Painotetun opetuksen linjaukset päivitetään syksyllä, ja kansainvälisyyttä lisätään Erasmus+ -akkreditoinnin avulla. Lukiokoulutuksessa on tehty panostuksia erityisopetukseen ja opettajien rekrytointiin kasvavien opiskelijamäärien myötä. Kansainväliset kokemukset rikastavat sekä opettajien että opiskelijoiden arkea.
Kulttuuria, ruokaa ja hyvinvointia
Ruokapalveluissa suoritemäärät ovat kasvaneet, ja erikoisratkaisuja, kuten konttiruokailua, on jouduttu käyttämään tulipalon vuoksi. Rykmentinpuiston päiväkotiin tarvitaan lisäresursseja jo ennen suunniteltua ajankohtaa.
Hyvinvoinnin ja osallisuuden osalta lapsiystävällisen kunnan kehittämistyö jatkuu. Myös neurokirjon lasten tukemiseen keskittyvä Kirjo-hanke on alkanut Keusoten kanssa yhteistyössä. Kulttuuripuolella Hyökkälän museotilojen suunnittelu etenee.
Osallisuutta arjessa
Yksi tärkeimmistä arvoista kasvatus- ja sivistyspalveluissa on osallisuus. Tuusulassa halutaan varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja vaikuttaa omaan arkeensa. Oppilaskuntien, kerhojen ja yhteisöllisten toimintamallien kautta rakennetaan kulttuuria, jossa osallistuminen on luonnollinen osa koulupäivää. Osallisuus ei ole vain tunne – se on taito ja kokemus, jota voidaan ja pitää vahvistaa jo varhaiskasvatuksesta alkaen.
Tämän kaiken keskellä on hyvä muistaa, että laadukkaat kasvatus- ja sivistyspalvelut eivät ole itsestäänselvyyksiä. Ne vaativat jatkuvaa kehittämistä, rohkeita päätöksiä ja vahvaa tahtotilaa. Tuusulassa tehdään tätä työtä joka päivä – tulevaisuuden hyväksi.
Luonto on tutkitusti yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin lähteistä. Metsäpolku, järvenranta tai hiljainen hetki puiden keskellä rauhoittaa mieltä, laskee stressitasoa ja edistää terveyttä. Luonto tarjoaa tilaa liikkua, hengittää ja palautua – se on meille jokaiselle saavutettavaa hyvinvointia, ilman reseptiä. Siksi on tärkeää, että pidämme huolta yhteisistä luontoalueistamme ja varmistamme, että ne säilyvät kaikkien käytössä myös tulevaisuudessa.
Tuusulassa meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus elää keskellä kulttuuria ja kauneutta – Tuusulanjärven rannoilla, metsien katveessa ja ulkoilureittien äärellä. Luonto ei ole vain maisema tai taustaelämää, vaan olennainen osa meidän arkeamme, hyvinvointiamme ja identiteettiämme.
Erityisesti Tuusulanjärvi on meille enemmän kuin vesialue – se on kulttuurisesti arvokas, virkistyskäytössä elintärkeä ja yhteisesti vaalittava. Järvi tarjoaa mahdollisuuksia ulkoiluun, melontaan, hiihtoon, kalastukseen, luonnon tarkkailuun ja yksinkertaisesti hengähtämiseen veden äärellä. Sen kunnon ylläpito ja kehittäminen ei ole vain ympäristötavoite – se on myös panostus kuntalaisten hyvinvointiin ja alueen vetovoimaan.
Meidän tulee kehittää Tuusulanjärven virkistyskäyttöä vastuullisesti ja yhteistyössä Järvenpään kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Samalla meidän on huolehdittava järven kunnosta ja suojelusta – jotta se säilyy tuleville sukupolville yhtä elävänä ja kauniina kuin meille.
Myös muut luonto- ja virkistysalueet, kuten Rykmentinpuisto, ovat korvaamattomia paikkoja arjen tasapainolle. Liiallinen rakentaminen näillä alueilla heikentää paitsi luonnon monimuotoisuutta, myös ihmisten mahdollisuuksia liikkua, rauhoittua ja kohdata toisiaan luonnollisessa ympäristössä. Tuusulan kasvu on tärkeää, mutta sen pitää tapahtua hallitusti ja luontoarvot huomioiden.
Rykmentinpuiston täytyy säilyä paikkana, jossa voi hengittää vapaasti, kulkea metsäpolkuja ja kokea luonnon keskellä olemisen voiman – myös keskellä kasvavaa kuntaa.
Hyvinvointia ei rakenneta pelkästään palveluilla tai seinillä, vaan myös sillä, mitä on niiden ulkopuolella. Luonto ja virkistysalueet ovat osa meidän yhteistä perintöämme – ja meillä on vastuu säilyttää ne elinvoimaisina, saavutettavina ja kaikille avoimina.
Pidetään huolta siitä, että Tuusulassa voi hyvin – myös luonnon äärellä.
Uskon, että osaaminen rakentaa tulevaisuutta. Siksi on tärkeää, että Tuusulan lapset ja nuoret saavat laadukasta kasvatusta ja koulutusta. Tämä tarkoittaa vahvoja perustaitoja, yrittäjämäisiä valmiuksia, oman osaamisen hyödyntämistä ja halua oppia jatkuvasti.
Kunnan peruspilareita ovat sivistys- ja elinkeinopalvelut. Ne luovat perustan osaamiselle, hyvinvoinnille ja kestävälle kasvulle. Sivistyspalveluilla– koulutuksesta kirjastopalveluihin – on merkittävä vaikutus hyvinvointiin ja kunnan elinvoimaan. Ilman hyvinvoivia lapsia ja nuoria ei ole tulevaisuutta. Heille on tarjottava koulutusta, liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia, nuorisopalveluita, kulttuuria, työtä, asuntoja, hyvä elinympäristö, mielekästä tekemistä ja tulevaisuuden näkymiä.
Elinkeinopalvelut ovat keskeisessä roolissa kunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ne tukevat yritystoiminnan kehittymistä, luovat työpaikkoja ja vahvistavat paikallista taloutta. On tärkeää panostaa yrittäjäystävälliseen toimintaympäristöön, jossa sekä uudet että olemassa olevat yritykset voivat menestyä ja kasvaa. Elinkeinopalveluiden ja koulutuksen yhteistyöllä (eli yrittäjyyskasvatuksella) voidaan varmistaa, että Tuusulassa on osaavaa työvoimaa ja että nuoret saavat valmiuksia työelämään ja yrittäjyyteen ja omaksuvat yrittäjämäisen asenteen. Tuusula tarvitsee tulevaisuudessa niitä, jotka innovoivat, kehittävät, rakentavat uutta ja synnyttävät yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksen avulla nuoret myös innostuvat oman elämänsä rakentamisesta ja löytävät oman polkunsa elämässä.
Tuusulassa on panostettu koulutukseen ja haluan, että siihen panostetaan jatkossakin. Kyse ei ole välttämättä lisäeuroista, vaan resurssien viisaasta käytöstä ja ennen kaikkea vahvasta tahtotilasta ja kokonaisvaltaisesta ymmärryksestä siitä mihin tulee panostaa. Palveluverkkouudistuksen myötä saamme ulkoiset puitteet kuntoon. Seuraavaksi meidän tulee panostaa siihen, että kasvatuksemme ja opetuksemme on laadukasta ja pedagogisesti monipuolista sekä riittävä aikuisten tuki lapsille ja nuorille.
Pidetään Tuusula jatkossakin sivistyksen kärkikuntana. Olen valmis päättäjänä tekemään töitä sen eteen, että jokaisella tuusulalaisella on mahdollisuus oppia, kehittyä ja menestyä.
Kunta, jossa osaaminen on arvokkainta pääomaa
Haaveilen Tuusulasta, jossa varhaiskasvatus, perusopetus ja elinikäinen oppiminen ovat yhteinen ylpeydenaihe. Missä jokainen lapsi saa mahdollisuuden löytää omat vahvuutensa ja kasvaa turvallisessa, kannustavassa ympäristössä – sellaisessa, jossa ryhmäkoot eivät tukahduta luovuutta, vaan opettaja voi oikeasti kohdata jokaisen lapsen.
Perustaidot – kuten lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka ja kriittinen ajattelu – ovat oppimisen kivijalka, mutta niiden rinnalle tarvitaan myös digivalmiuksia, medialukutaitoa ja rohkeutta ajatella itse. Turvalliset ja terveet päiväkodit ja koulut, hyvin varustellut oppimisympäristöt ja viihtyisä arki ovat jokaisen lapsen oikeus.
Yrittäjyyskasvatus kuuluu osaksi oppimispolkua – ei siksi, että kaikista tulisi yrittäjiä, vaan jotta jokaisella olisi rohkeus tarttua mahdollisuuksiin, ymmärtää taloutta, toimia vastuullisesti ja kehittää itseään läpi elämän. Yhteistyö koulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa juurruttaa nuoriin ajatuksen: täällä minä voin rakentaa tulevaisuuttani.
Kunta, jossa taloutta hoidetaan sydämellä ja järjellä
Hyvä kunta tarvitsee kestävän ja vastuullisen talouden. Sellaisen, joka kantaa meitä myös huomenna. Haluan, että Tuusulan talous on tasapainossa – että verovarat käytetään viisaasti, palvelut tuotetaan tehokkaasti, ja päätöksissä katsotaan sekä nykyhetkeen että tuleviin sukupolviin.
Velkaantumista on hillittävä, mutta ei hyvinvoinnin kustannuksella. On löydettävä tapoja tehdä asioita fiksummin, ei vain vähemmällä. Yhteistyö muiden kuntien ja elinkeinoelämän kanssa voi tuoda säästöjä ja uusia tapoja palvella kuntalaisia paremmin. Digitaalisuus, teknologiset ratkaisut ja vihreä siirtymä ovat paitsi mahdollisuuksia – myös välttämättömyyksiä.
Kuvittelen Tuusulan, jossa paikalliset yritykset voivat osallistua kunnallisiin hankintoihin, jossa palvelusetelit tukevat monipuolista palvelutarjontaa ja jossa kunnan hankinnat vahvistavat paikallista elinvoimaa.
Kunta, jossa yrittäjyys saa tilaa kasvaa
Unelmani Tuusula on yrittäjämyönteinen kunta – sellainen, jossa yrittäminen ei ole taistelua tuulimyllyjä vastaan, vaan matka, jossa kunta kulkee rinnalla. Tarvitaan ennakoitavia päätöksiä, sujuvaa kaavoitusta, toimivia tiloja ja liikenneyhteyksiä sekä ennen kaikkea: kuuntelua. Yrittäjällä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi.
Pienemmille yrityksille tarvitaan tiloja ja tukea – ei pelkkiä suuria visioita, vaan konkreettisia mahdollisuuksia kasvaa. Bisnes Parkit ja kasvutiimit ovat osa kokonaisuutta, mutta niin ovat myös kesätyösetelit, oppilaitosyhteistyö ja YES-verkoston kautta kulkeva yrittäjyyskasvatus.
Haluan, että Tuusula on paikka, jossa unelmat voivat muuttua todeksi – oli kyse sitten pienestä kahvilasta, verkkokaupasta tai maailmanvalloituksesta. Yrittäjyys ei ole vain taloudellinen ilmiö, vaan osa kunnan elinvoimaa ja sydänääntä.
Kunta, jossa yhteisöllisyys ei ole sana vaan teko
Minulle on tärkeää, että Tuusula tuntuu kodilta. Paikalta, jossa voi elää aktiivisesti, osallistua, liikkua, kokea ja vaikuttaa. Kulttuuri, liikunta, luonto ja yhteisöllisyys ovat osa arkea – ei erillisiä saarekkeita vaan elämän kudelmaa, joka antaa iloa ja merkitystä.
Tuusulanjärven rannoilla, Rykmentinpuiston poluilla tai kulttuuritapahtumien vilinässä kohdataan ihmisiä ja jaetaan hetkiä. Monio, paikalliset taiteilijat ja kulttuuriperintö tekevät Tuusulasta ainutlaatuisen. Kulttuuri ei ole pelkästään menneisyyden vaalimista, vaan myös tulevaisuuden rakentamista.
Osallistava päätöksenteko ja budjetointi avaavat tilaa kuntalaisten ideoille ja aloitteille. Yhteiset tilat, tapahtumat ja vapaaehtoistyö luovat yhteenkuuluvuutta – me-henkeä, joka näkyy ja tuntuu. Unelmieni Tuusulassa jokainen voi kokea olevansa tärkeä osa yhteisöä.
Tällaisesta Tuusulasta minä haaveilen. Sellaisesta, jossa jokaisella on mahdollisuus oppia, yrittää, elää, osallistua ja kuulua. Tällaisen kunnan eteen olen valmis tekemään töitä – sydämellä ja järjellä.
Talous on osa yhteistä hyvinvointiamme. Siksi meidän on hoidettava sitä tasapainoisesti ja järkevästi, pitäen huolta siitä, että menot ja tulot ovat linjassa. Verovarojen käyttöä on tarkasteltava tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Velkaantumisen taittaminen on välttämätöntä, jotta voimme varmistaa talouden kestävyyden pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on luoda taloudellinen pohja, joka tukee hyvinvointia ilman että tulevien sukupolvien asema vaarantuu.
Hyvinvointia ei synny ilman palveluita – mutta palvelujen tulee olla samalla laadukkaita ja taloudellisesti kestäviä. Kunnan ei tarvitse tuottaa kaikkea itse. Yhteistyö elinkeinoelämän ja muiden kuntien kanssa voi tuoda merkittäviä säästöjä sekä parantaa palvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palvelusetelit ja kunnalliset hankinnat voivat tarjota yrityksille väylän osallistua palvelutuotantoon – samalla vahvistaen paikallistaloutta.
Meidän on myös tarkasteltava olemassa olevia resurssejamme – ja kysyttävä: voimmeko tehdä tämän fiksummin?Teknologian ja digitaalisuuden avulla voidaan kehittää uusia ratkaisuja, jotka tuovat lisäarvoa niin kuntalaisille kuin koko kunnalle.
Tuusulalla on kaikki edellytykset olla vihreän talouden edelläkävijä. Investoinnit uusiutuvaan energiaan, ympäristöystävällisiin teknologioihin ja kestävään infrastruktuuriin ovat paitsi ilmastotekoja – myös viisaita taloudellisia ratkaisuja. Ne tukevat sekä ympäristön hyvinvointia että talouskasvua.
Kestävä talous ei ole vain numeroita – se on tulevaisuustekoja, joilla varmistamme, että Tuusula on hyvä paikka elää myös huomenna.
